TAPAHTUMIA
763 eaa. – Assyrian Ninivessä merkittiin muistiin auringonpimennys. Merkintä on ollut myöhemmin apuna Mesopotamian historian synkronoinnissa.
242 eaa. – Assyriassa merkittiin muistiin täydellinen auringonpimennys.
46 eaa. – Thapsuksen taistelusta Roomaan palaamassa ollut Julius Caesar pysähtyi Caralesissa (nykyinen Cagliari). Kaupunki virallistettiin Municipium Civium Romanorumiksi.
455 – Geiserikin johtamat vandaalit aloittivat kaksi viikkoa kestäneen ryöstelyn ja tuhoamisen Roomassa.
632 – Viimeinen sassanidikuningas Yazdegerd III nousi valtaan Persiassa.
653 – Ravennan eksarkki Theodoros Kalliopas saapui Roomaan, jossa hän pian suisti Pyhän Martinus I:n paavinistuimelta.
747 – Abu Muslim Khorasani aloitti Abbasidien vallankumouksen Umaijadikalifaattia vastaan Persiassa.
923 – Ranskassa käytiin Soissonsin taistelu osana Frankkien kuninkuudesta käytyä sotaa. Kruununtavoittelija Robert I kuoli taistelussa ja laillinen kuningas Kaarle Yksinkertainen joutui pakenemaan maasta.
1094 – Reconquista: Valencia antautui El Cidille 20 kuukautta kestäneen piirityksen jälkeen.
1184 – Sverre Sigurdinpoika voitti Maunu Erlinginpojan Fimreiten taistelussa ja nousi Norjan kuninkaaksi.
1189 – Minamoto no Yoshitsune hävisi lyhyen ja epätasaisen Koromogawan taistelun. Hänet pakotettiin surmaamaan perheensä ja tekemään seppuku.
1215 – Englannin kuningas Juhana Maaton hyväksyi Magna Cartan.
1219 – Lindanisen taistelu käytiin Räävelin (nykyisen Tallinnan) lähellä tanskalaisten ja virolaisten välillä.
1246 – Babenbergin dynastia päättyi Itävallassa, kun herttua Frederik II kuoli Leithan taistelussa.
1273 – Reconquista: Aragonian kuningas Jaakko I Valloittaja luovutti muslimeilta vallatun Valladan kaupungin kristityille.
1300 – Bilbaon kaupunki perustettiin Espanjassa.
1305 – Klemens V valittiin paaviksi.
1310 – Venetsian asukkaat kapinoivat ylimysten Biamonte Tiepolon ja Mario Quirinin johdolla aatelisista koottua neuvostoa, serrataa, vastaan. Yksi kapina-armeijoista joutui paniikkiin ja pakeni, koska vanhan naisen ikkunasta vahingossa pudottama kivi surmasi joukon edellä kulkeneen lipunkantajan.
1312 – Rozhanovcen taistelu: Unkarin kuningas Kaarle Robert voitti Aban suvun unkarilaisten maaherrojen sekä Máté Csákin armeijan.
1381 – Wat Tylerin johtama talonpoikaiskapina tukahdutettiin Rikhard II:n hallitsemassa Englannissa.
1389 – Kosovo Poljen taistelu: osmanit löivät serbit ja bosnialaiset. Taistelu käytiin juliaanisen kalenterin mukaan 15. kesäkuuta, Pyhän Vituksen päivänä, joka kuitenkin nykyisin vastaa gregoriaanisen kalenterin mukaan kesäkuun 28. päivää.
1410 – Kiinan keisari Yongle voitti Ononjoen taistelun mongoleja vastaan.
1410 – Osmanien sisällissota: Prinssi Süleyman Çelebi voitti veljensä Musa Çelebin armeijan Kosmidionin taistelussa.
1444 – Venetsian–Turkin sota: Venetsia lähetti laivastonsa Bosporinsalmelle katkaisemaan Osmanien valtakunnan laivaliikenteen Aasian ja Euroopan välillä.
1467 – Kaarle Rohkeasta tuli Burgundin herttua.
1470 – Toinen Venetsian–Turkin sota: Negroponten taistelu Venetsian ja Osmanien valtakunnan välillä. Venetsialaiset yrittivät vapauttaa Euboian saarella sijaitsevan Negroponten kaupungin (nykyinen Chalkída) osmanien piirityksestä epäonnistuen pahasti.
1490 – Reconquista: Muhammad XII Granadalainen ”Boabdilin” granadalaisjoukot valtasivat takaisin Ferdinand Katolilaisen miehittämät linnakkeet Alhendinissa ja Marchenassa.
1502 – Kristoffer Kolumbus nousi ensimmäisenä eurooppalaisena maihin Martiniquen saarella.
1508 – Santo Domingon kuvernööri myönsi Juan Ponce de Leónille luvan tutkia ja valloittaa läheisen Borinquen saaren, joka ristittiin myöhemmin Puerto Ricoksi.
1510 – Espanjan kuningas Ferdinand Katolilainen antoi luvan käyttää Puerto Ricon alkuperäisasukkaita orjina. Saarelle oli tuotu saman vuoden alusta alkaen myös mustia orjia Afrikasta.
1514 – György Dózsan unkarilainen talonpoikaiskapina-armeija saapui Timișoaraan, jossa käydyssä taistelussa se kukistettiin.
1515 – Navarra liitettiin Kastiliaan Burgosin parlamentin asettamalla lailla.
1516 – Marj Dabikin taistelu: Osmanien sulttaani Selim I:n joukot voittivat al-Ghawrin mamelukit Aleppon lähellä pohjoisessa Syyriassa. Voiton myötä osmanit ulottivat valtaansa Lähi-itään.
1520 – Paavin bulla Exsurge Domine tuomitsi virallisesti Martti Lutherin kirjoitukset; näiden polttaminen alkoi Roomassa.
1521 – Konkistadori Hernán Cortés valtasi onnistuneesti asteekkien pääkaupungin Tenochtitlánin keskustan. Hän oli yrittänyt samaa viisi päivää aiemmin, mutta joutunut vetäytymään.
1524 – Francisco Hernández de Córdoba perusti Santiago de León de los Caballerosin kaupungin nykyiseen Nicaraguaan. Maan entinen pääkaupunki tunnetaan nykyään nimellä León.
1538 – Ranskalaiset ja espanjalaiset sopivat kymmenen vuoden aselevosta paavi Paavali III:n johdolla. Kesti aikansa ennen kuin sana rauhasta ylsi myös siirtomaihin uudelle mantereelle.
1567 – Kapinalliset lairdit löivät Carberry Hillin taistelussa Skotlannin kuningattaren Maria Stuartin ja hänen aviomiehensä Bothwellin jaarlin joukot.
1567 – Genova karkotti juutalaiset alueeltaan.
1567 – Brittiamiraali John Hawkins lähetti retkikunnan karanneen espanjalaisorjan johdolla marssimaan viidakon halki Riohachaan kaappaamaan sen rikkaudet ja siviilit.
1579 – Maailmanympäripurjehduksella ollut Francis Drake saapui Golden Hind -kaljuunallaan San Franciscon lahdelle. Hän julisti alueen kuuluvan Englannille.
1580 – Francis Drake onnistui kiertämään Hyväntoivonniemen maailmanympäripurjehduksellaan.
1580 – Espanjan Filip II julisti alankomaalaisen vapaustaistelijan Vilhelm I Oranialaisen lainsuojattomaksi.
1597 – Sir Anthony Shirley palasi Englantiin epäonnistuneelta tutkimus- ja valloitusmatkaltaan Afrikkaan ja Latinalaiseen Amerikkaan.
1624 – Vara-amiraali Gheen Huygen Schapenhamin hollantilaisretkikunta purjehti pois epäonnistuttuaan yrityksessä vallata Pisco espanjalaisilta.
1626 – Pyrkimyksessään lisätä kuninkaan valtaa Kaarle I hajotti toisen parlamenttinsa, joka piti kiinni perustuslaillisista oikeuksistaan.
1633 – Kaarle I vieraili Edinburghissa kruunattavana. William Drummond kirjoitti vierailusta kuningasta ylistäneen propagandanäytelmän.
1644 – Englannin sisällissota: Lyme Regisin saarto päättyi, kun eversti Robert Blaken alle tuhatpäinen armeija hävitti piirittäneiden rojalistien yli 6 000 miehestä koostuneen armeijan.
1646 – Kolmikymmenvuotinen sota: Enghienin herttuan ja Gaston d’Orleansin joukot aloittivat Kortrijkin piirityksen. Kaupunki antautui kahden viikon kuluttua 28. kesäkuuta.
1648 – Ensimmäinen noitavaino-oikeudenkäynneistä seurannut teloitus Bostonin alueella. Rouva Margaret Jonesista tuli Uuden Englannin toinen noitana teloitettu.
1656 – Pohjan sota: Brandenburgin vaaliruhtinas Fredrik Vilhelm ja Ruotsin Kaarle X Kustaa solmivat liittolaisuussuhteen maiden välille Marienburgissa.
1702 – Espanjan perimyssota: Kaiserswerthin piiritys päättyi liittokunnan joukkojen voittoon ranskalaisesta varuskunnasta.
1703 – Vara-amiraali John Graydonin komennossa ollut laivasto-osasto saapui Jamaikan Port Royaliin. Liitettyään osastoon lisää aluksia Graydon jatkoi matkaansa hyökätäkseen ranskalaisia vastaan Newfoundlandissa.
1710 – Osmanien valtakunnan sulttaani Ahmed III erotti suurvisiirinä toimineen Köprülü Damat Numan paššan ja nimitti tilalle Baltacı Mehmet paššan.
1711 – Venäjän–Turkin sota 1710–1711: Baltacı Mehmet paššan johtama turkkilaisarmeija ylitti Tonavan marssiessaan kohti Moldovassa olleita Boris Šeremetevin venäläisiä joukkoja.
1742 – Sota Jenkinsin korvasta: Kapteeni Thomas Franklandin komentama fregatti HMS Rose hyökkäsi espanjalaisen saattueen kimppuun. Brittialus sai kaapattua kaappari Juan de León Fandiñon komentaman aluksen. Fandino oli juuri se kaappari, joka oli väitetysti leikannut kapteeni Robert Jenkinsin korvan antaen sodalle sen nimen.
1744 – Brittiläinen amiraali George Anson palasi maailmanympäripurjehdukseltaan.
1745 – Itävallan perimyssota: britit valtasivat Louisbourgin linnakkeen ranskalaisilta Nova Scotiassa Kanadassa. Linnakkeen antautumista edelsi puolitoista kuukautta kestänyt piiritys.
1765 – Paroni Robert Clive päätti noin kuukauden kestäneen korruptoituneen Bengalin hallintoneuvoston puhdistuksen osana alueella suorittamiaan uudistuksia.
1775 – Amerikan vallankumous: George Washington nimitettiin Yhdysvaltain armeijan ylipäälliköksi.
1776 – Yhdysvaltain vapaussota: Benedict Arnoldin johtamat amerikkalaisjoukot vetäytyivät Montrealista. Joukot yrittivät polttaa kaupungin hidastaakseen brittiarmeijan etenemistä.
1776 – Yhdysvaltain vapaussota: Delaware julistautui itsenäiseksi brittihallinnosta.
1777 – Vaaliruhtinaan palatsi paloi Bonnissa.
1778 – Yhdysvaltain vapaussota: brittiarmeija vetäytyi maitse Philadelphiasta.
1785 – Ensimmäinen lento-onnettomuus: Jean-François Pilâtre de Rozier ja Pierre Romain kuolivat yhdistetyn vety- ja kuumailmapallon maahansyöksyssä lähellä Wimereuxia Pas-de-Calaisissa yrittäessään ylittää Englannin kanaalin.
1794 – Kuukausia jatkuneet Vesuviuksen purkaukset saavuttivat huippunsa. Laavavirta peitti alleen Torre del Grecon historiallisen keskustan.
1796 – Ranskan vallankumoussodat: Itävalta-Teschenin arkkiherttua Kaarlen johtama Itävallan armeija hyökkäsi Ranskan joukkoja vastaan aloittaen Wetzlarin taistelun.
1797 – Kuninkaallisen laivaston 12. toukokuuta alkanut Noren kapina päättyi kapinallisten antautumiseen. Seuranneissa rangaistustoimenpiteissä teloitettiin yli 24 kapinallisjohtajaa.
1800 – Napoleonin sodat: Itävallan armeijaa Marengon taistelussa johtanut Michael von Melas antautui Napoleon Bonapartelle.
1804 – Yhdysvaltain perustuslain presidentin valintaa koskeva 12. lisäys hyväksyttiin.
1807 – Prikaatinkenraali Robert Craufurdin johtama prikaati saapui Montevideoon matkalla valtaamaan Buenos Airesia. Operaatio oli osa brittien yritystä vallata Espanjan siirtomaita Etelä-Amerikassa.
1808 – Napoleonin sodat: ranskalaiset alkoivat piirittää Zaragozaa.
1808 – Joseph Bonaparte kruunattiin Espanjan kuninkaaksi.
1809 – Napoleonin sodat: ranskalaiset voittivat Marian taistelun espanjalaisia vastaan.
1814 – Venezuelan vapaussota: rojalisti José Tomás Bovesin llanerosit voittivat vallankumouksellisen Simón Bolívarin joukot La Puertan taistelussa.
1817 – Meksikolainen vallankumouksellinen Francisco Javier Mina voitti eversti Benito Arminánin rojalistit Peotillos Haciendan luona käydyssä taistelussa.
1820 – José Gervasio Artigasin uruguaylaisarmeija voitti Francisco Ramírezin argentiinalaiset Gualeguay-joen länsirannalla käydyssä taistelussa. Artigas käynnisti takaa-ajon, joka päättyi hänen tappiokseen yhdeksän päivää myöhemmin.
1821 – Turkkilaiset surmasivat useita tuhansia İzmirin kreikkalaiseen vähemmistöön kuuluneita Turkissa.
1825 – Uuden London Bridgen peruskivi muurattiin Lontoossa. Juhlallisen seremonian muurarina toimi silloinen Yorkin herttua.
1826 – Sulttaani Mahmud II tukahdutti verisesti janitsaarikapinan.
1829 – Cazorlassa Espanjassa valtava raekuuro tuhosi talojen kattoja. Suurimpien rakeiden sanottiin olleen lähes kaksikiloisia.
1836 – Arkansas’sta tuli Yhdysvaltain 25. osavaltio.
1838 – Fructuoso Riveran johtamat vallankumoukselliset coloradosit (“Punaiset”) voittivat Palmarin taistelun ja kaatoivat presidentti Manuel Oriben hallituksen. Oribe pakeni Argentiinaan.
1844 – William Wilberforce Birdistä tuli Intian varakuningas.
1846 – Oregonin sopimuksessa 49. leveyspiiri sovittiin Yhdysvaltojen ja Kanadan rajaksi Kalliovuorilta Juan de Fucan salmeen Tyynellemerelle.
1848 – Euroopan hullu vuosi: Berliinissä puhkesi kapinoita.[26] Helmikuun vallankumouksen jälkeen Ranskassa laskettiin työttömyyden nousseen muutamasta tuhannesta 118 000:een kolmessa kuukaudessa.
1848 – Brittilaivasto lakkautti Buenos Airesin sataman laivastosaarron, joka oli kestänyt 21 kuukautta.
1849 – Lyonissa puhkesi monta uhria vaatinut kapina.
1854 – Krimin sota: venäläiset joukot purkivat Silistran piirityksen, kun turkkilaisten kahta päivää aiemmin alkanut hyökkäys eteni alueelle.
1857 – Britit vangitsivat Awadhin entisen kuninkaan Wajid Ali Shahin Kalkutassa. Hänen nimensä oli tullut esiin kapinahuhujen yhteydessä.
1858 – Jeddassa nousi kapina ulkomaalaisia vastaan. Noin kaksikymmentä brittiviranomaista surmattiin. Kuninkaallinen laivasto kosti kapinan pommittamalla kaupunkia heinäkuun lopulla.
1859 – Paavi Pius IX protestoi eri puolilla Italiaa nousseita kapinoita vastaan.
1860 – Meksikon sisällissota 1857–1860: Jesus Gonzalez Ortegan liberalistiarmeija voitti Silverio Ramirezin konservatiiviarmeijan Penuelas Haciendan taistelussa Aguascalientesissa.
1861 – Yhdysvaltain sisällissota: Joseph E. Johnstonit konfederaattijoukot vetäytyivät Harper’s Ferrystä Robert Pattersonin johtamien pohjoisvaltiolaisten tieltä.
1862 – Frank Gardinerin johtamat maantierosvot, bushrangerit, tekivät historian suurimman postivankkuriryöstön Australiassa.
1862 – Serbialaiset kapinoivat turkkilaisia vastaan Belgradissa turkkilaissotilaan murhattua serbialaisnuorukaisen. Turkkilaiset vetäytyivät linnakkeeseen, josta he alkoivat pommittaa kaupunkia.
1863 – Yhdysvaltain sisällissota: Winchesterin toinen taistelu päättyi kenraali Richard S. Ewellin johtamien etelävaltioiden sotilaiden voittoon. Ewell jatkoi saman tien etenemistä Pennsylvaniaan.
1863 – Yhdysvaltain sisällissota: Etelävaltioiden kenraali Robert E. Leen joukkojen etenemisestä huolestunut presidentti Abraham Lincoln esitti hätävetoomuksen pääkaupunki Washingtonin puolustamisesta.
1864 – Yhdysvaltain sisällissota: Petersburgin toinen taistelu alkoi.
1864 – Arlingtonin sotilashautausmaa perustettiin Yhdysvalloissa.
1865 – Yhdysvaltain sisällissota: höyrylaiva S.S. Edward F. Dix törmäsi aiemmin uponneen ironcladin USS Eastportin hylkyyn Mississippin sivujoella Red Riverillä ja upposi.
1866 – Preussi hyökkäsi Itävaltaan aloittaen Preussin–Itävallan sodan.
1866 – Santa Gertrudisin taistelu: tasavaltalaiskenraalit Mariano Escobedo ja Sóstenes Rocha yllättivät vastahyökkäyksellä imperialistikenraali Feliciano Olveran joukot ja ajoivat tämän pakosalle.
1869 – Marsalkka Francisco Serranosta tuli Espanjan sijaishallitsija.
1873 – Meiji-restauraation prefektuurijaossa Japanissa muodostetut Kisarazun ja Inban prefektuurit yhdistettiin Chiban prefektuuriksi.
1876 – Çerkes Hasanin välikohtaus: tšerkessiupseeri tunkeutui Mithat Paššan kotona järjestettyyn Turkin hallituksen kokoukseen ja ampui kuoliaaksi sotaministerin ja entisen suurvisiirin Hussein Avni Paššan, ulkoministeri Reşit Paššan ja monia muita.
1876 – Osmanivallan vastaiseen Bulgarian huhtikuun kansannousuun osallistunut kapinajohtaja Tsanko Dyustabanov hirtettiin Veliko Tărnovossa.
1877 – Henry Flipperistä tuli ensimmäinen mustaihoinen West Pointista valmistunut kadetti.
1888 – Vilhelm II:sta tuli Saksan keisari hänen isänsä Fredrik III:n kuoltua syöpään.
1895 – Ranskan siirtomaaministeri perusti Ranskan Länsi-Afrikan kenraalikuverneetin, jonka päätoimisto sijoitettiin Senegaliin. Kenraalikuvernöörin vastuulla oli huolehtia vasta vallatuista suurista maa-alueista.
1896 – Merenalaisen maanjäristyksen aiheuttama tsunami osui Kamaishiin Japanissa ja vei mukanaan 7 600 taloa ja 27 000 ihmistä.
1897 – Saksan keisarikunnan laivaston tuore laivastoministeri suuramiraali Alfred von Tirpitz kirjoitti salaisen muistion, jossa hän julisti Britannian olevan vaarallisin vihollinen merillä ja vaati taistelulaivoja rakennettavaksi niin monta kuin mahdollista.
1897 – Maailman postiliiton viides ja siihen mennessä suurin kokous Washingtonissa.
1898 – Yhdysvaltain edustajainhuone hyväksyi Havaijin liittämisen Yhdysvaltoihin.
1898 – Espanjan–Yhdysvaltain sota: Yhdysvaltain merijalkaväki voitti Guantánamonlahden taistelun ja kaappasi Guantánamon espanjalaisilta Kuubassa.
1899 – Boksarikapinalliset valtasivat Tianjinin ja sytyttivät ulkomaisten omistamia rakennuksia palamaan.
1900 – Senaatin kulkulaitostoimikunta ilmoitti suomalaisten postimerkkien lakkauttamisesta. Venäläiset postimerkit tulivat pakollisiksi ulkomaanliikenteessä 14. elokuuta 1900 ja kotimaanliikenteessä 14. tammikuuta 1901.
1903 – Pietari I valittiin Serbian kansalliskokouksessa maan kuninkaaksi.
1904 – Eugen Schauman harjoitteli ampumista valmistautuen seuraavan päivän attentaattiin Nikolai Bobrikovia vastaan.
1904 – Venäjän–Japanin sota: Telissun taistelu päättyi Japanin voittoon.[98] Venäläinen risteilijä Gromoboi upotti kaksi japanilaista kauppa-alusta.
1904 – Höyrylaiva General Slocum paloi New Yorkissa. Onnettomuudessa kuoli yli tuhat ihmistä, ja se oli kaupungin eniten ihmishenkiä vaatinut onnettomuus ennen syyskuun 11. päivän iskuja.
1905 – Panssarilaiva Potemkin, jonka miehistö oli kapinoinut ja kaapannut vallan laivalla, saapui Odessaan. 5 000 kaupungin asukasta aloitti myötätunnosta mielenosoituksen, joka tukahdutettiin verisesti ”Odessan portailla” ja muualla kaupungin satama-alueella.
1907 – Osakeyhtiö ”Brändö Villastad” perustettiin. Yhtiö perusti Helsingin Kulosaaren huvilakaupungin.
1907 – Toinen Haagin kansainvälinen rauhankonferenssi alkoi.
1908 – Neljäs Suffragetti-liikkeen kansainvälinen kokous avattiin Amsterdamissa.
1913 – Bud Bagsakin taistelu päättyi. Yhdysvaltain armeija kenraali John ‘Black Jack’ Pershingin johtamana surmasi satoja moro-kapinallisia Jolon saarella Filippiineillä, näistä osa oli naisia ja lapsia.
1913 – Suurvisiiri Mahmud Şevket Pašša salamurhattiin Istanbulissa.
1914 – Iso-Britannia ja Saksa allekirjoittivat Bagdadin rautatietä koskeneen sopimuksen, jolla pyrittiin rauhoittamaan eri siirtomaavaltojen oikeuksista Persiassa syntynyttä kiistaa. Allekirjoittajamaiden lisäksi myös Venäjää koskenutta kiistaa pidetään yhtenä ensimmäiseen maailmansotaan johtaneista tekijöistä.
1915 – Ensimmäinen maailmansota: saksalainen armeijaryhmä Mackensen mursi venäläisten 8. armeijan linjan Galitsiassa kaksi päivää kestäneen hyökkäyksen jälkeen.
1915 – Turkkilaiset viranomaiset teloituttivat satoja armenialaisia ja assyrialaiskristittyjä osana Armenian kansanmurhaa Nusaybinissa.
1916 – Ensimmäinen maailmansota: britit valtasivat sillan saksalaisilta siirtomaajoukoilta Korogwessa Tansaniassa.
1917 – Ensimmäinen maailmansota: Espionage Act -laki astui voimaan Yhdysvalloissa.
1917 – Yhdysvaltain ensimmäinen mustille tarkoitettu upseerikoulu avattiin Des Moinesissa Iowassa.
1917 – Irlannin pääsiäiskapinaan 1916 osallistuneille itsenäisyyttä ajaneille nationalistikapinallisille myönnettiin yleinen armahdus.
1918 – Ensimmäinen maailmansota: Piaven taistelu alkoi Itävallan ja Italian joukkojen välillä.
1918 – Ensimmäinen maailmansota: saksalaisten käynnistämät Noyonin offensiivi ja Matzin taistelu päättyivät länsirintamalla.
1919 – Ilmailu: John Alcock ja Arthur Brown laskeutuivat Vickers Vimy -lentokoneellaan ensimmäisen välilaskuttoman Atlantin ylittäneen lennon jälkeen Clifdeniin Irlannissa.
1919 – Yhdysvaltain joukot ylittivät Meksikon vastaisen rajan hyökätäkseen vallankumouksellisten meksikolaisten villistojen kimppuun Ciudad Juárezissa, Chihuahuassa.
1920 – Minnesotan Duluthissa väkijoukko lynkkasi kolme raiskauksesta – luultavasti virheellisesti – syytettyä afroamerikkalaista sirkustyöläistä.
1920 – Tanska otti haltuunsa Etelä-Jyllannin. Liitos oli hyväksytty kansanäänestyksessä.
1920 – Puolan–Neuvostoliiton sota: Neuvostoliitto valtasi Vilnan.
1921 – Bessie Colemanista tuli ensimmäinen naispuolinen afrikkalais-amerikkalainen lentäjä. Hän suoritti lentolupakirjansa Ranskassa.
1922 – Latvian perustuslaki valmistui. Se astui voimaan 7. marraskuuta samana vuonna.
1924 – Italian diktaattori Benito Mussolini kohtasi uransa vaikeimman sisäpoliittisen ongelman, kun hallituksen ei-fasistiset jäsenet kieltäytyivät tehtävistään, ennen kuin fasistien tekemä sosialistipoliitikko Giacomo Matteottin murha selvitettäisiin. Mussolinin suosio laski ja häntä uhattiin muun muassa yleislakolla.
1926 – Turkin presidenttiä Kemal Atatürkia vastaan suunnattu salajuoni paljastui İzmirissä.
1932 – Chacon sota alkoi Bolivian ja Paraguayn välillä, kun 18 bolivialaista sotilasta majuri Oscar Moscoson johdolla valtasivat Pitiantuta-järven rannalla olevan pienen paraguaylaisvaruskunnan. Osapuolet luulivat virheellisesti kiistanalaisen Gran Chacon alueen sisältävän runsaita luonnonvaroja, etenkin maaöljyä.
1932 – Lämmittäjien lakko Zürichissä kiihtyi, kun kaupungin johto kielsi mielenosoitusten järjestämisen. Poliisi iski mielenosoittajia vastaan pampuin ja sapelein. Yksi lakkolainen kuoli ja 30 loukkaantui, mukaan lukien viisi naista. Tapahtuma jäi historiaan nimellä Zürcher Blutnacht (“Zürichin veriyö”).
1932 – Franz von Papen purki natsien Sturmabteilungin toiminnan estäneen kiellon.
1934 – Great Smoky Mountainsin kansallispuisto perustettiin.
1934 – Adolf Hitlerin Rooman vierailun toinen ja viimeinen päivä. Hitler tapasi Mussolinin ensimmäisen kerran.
1934 – Antisemitistisia mielenosoituksia Montrealin sairaaloissa Kanadassa. Viisi sairaalaa meni lakkoon vastustaakseen Samuel Rabinovitch -nimisen juutalaisen harjoittelijan palkkaamista Notre-Damen sairaalaan.
1935 – Saksalaisen taistelulaiva Scharnhorstin rakentaminen alkoi.
1935 – Saksan merivoimat laski vesille ensimmäisen Versailles’n rauhansopimuksen kumoamisen jälkeen rakennetun sukellusveneen U-1:n.
1936 – Kuninkaallisten ilmavoimien pommikone Vickers Wellington lensi ensilentonsa.
1936 – Saksan armeijan asetoimisto sai tehtäväkseen kehittää rynnäkkötykin, josta tuli Sturmgeschütz III.
1937 – Sveitsi tunnusti ensimmäisenä Abessinian kuuluvan Italialle, joka oli rikkonut Kansainliiton sopimuksia miehittämällä maan.
1937 – Espanjan sisällissota: Adolf Hitler väitti tasavaltalaisille kuuluneen sukellusveneen ampuneen torpedoja kohti saksalaista risteilijää SMS Leipzigia ja vaati kansainvälisiä kostotoimia lojalisteille kuulunutta Valencian kaupunkia vastaan.
1938 – Irlantilainen tasavaltalaisaktivisti Frank Ryan tuomittiin kuolemaan Espanjan sisällissodassa taistelleen irlantilaisista vapaaehtoisista koostuneen osaston johtajana. Ryan onnistui pakenemaan myöhemmin.
1939 – Saksan asevoimien johdolle jaettiin salainen käsky, jonka mukaan Puolan offensiivi tullaan käynnistämään 20. elokuuta samana vuonna. Natseja vastustaneet saksalaisdiplomaatit Erich ja Theodor Kordt tiedottivat Lontooseen saksalaisten ja neuvostoliittolaisten välisistä diplomaattisista kontakteista.
1939 – Äärioikeistolainen slovakkinationalisti Karol Sidor joutui natsien epäsuosioon. Hänet siirrettiin maansa Vatikaanin suurlähetystöön.
1940 – Toinen maailmansota: Neuvostoliitto aloitti Liettuan miehityksen. Presidentti Antanas Smetona ehti paeta maasta juuri ennen puna-armeijan saapumista. Smetona pakeni Itä-Preussiin. Neuvostoliitto tulitti myös latvialaista raja-asemaa Maslenskisissa tappaen kaksi rajavartijaa ja kaksi siviiliä.
1940 – Toinen maailmansota: taistelu Ranskasta. Verdunin linnake, joka säilyi valtaamattomana koko ensimmäisen maailmansodan, antautui saksalaisille. Liittoutuneet aloittivat sotilaidensa evakuoimisen Cherbourgista ja St. Malosta osana operaatio Arielia.
1941 – Toinen maailmansota: Kroatia liittyi muodollisesti akselivaltoihin.
1941 – Toinen maailmansota: britit käynnistivät operaatio Battleaxen Pohjois-Afrikassa. Operaation tarkoitus oli vapauttaa Kyrenaikan itäosa akselivaltojen joukoista ja samalla vapauttaa Tobruk.
1941 – Toinen maailmansota: brittiläinen kevyt risteilijä HMS Dunedin kaappasi saksalaisen huoltoaluksen Lothringenin saaden samalla merisodankäynnille tärkeää tietoa.
1941 – Toinen maailmansota: pariisilainen David Rapoport perusti hyväntekeväisyysjärjestön Rue Amelotin komitean, joka auttoi ja pelasti tuhansia juutalaisia natsien vainolta Vichyn Ranskassa.
1941 – Toinen maailmansota: suomalainen Waffen-SS-vapaaehtoispataljoona perustettiin Wienissä.
1941 – Toinen maailmansota: Suomen III armeijakunta alistettiin saksalaiselle esikunnalle AOK Norwegenille.
1941 – Toinen maailmansota: vakoilija Richard Sorge lähetti Moskovaan tiedon Saksan hyökkäyksen tarkasta ajankohdasta. Stalin ei uskonut varoitusta.
1942 – Toinen maailmansota: Operaatio Harpoon päättyi Italian laivaston voittoon Välimerellä.
1942 – Holokausti: Oskar Dirlewangerin johtama Waffen-SS-yksikkö murhasi 1 800 ihmistä Borkin kylässä Venäjällä.
1943 – Toinen maailmansota: Luftwaffen suihkumoottorikäyttöinen pommi- ja tiedustelukone Arado Ar 234 lensi ensilentonsa.
1943 – Beaumontin rotumellakassa Teksasissa kuoli neljä ihmistä, kolme mustaa ja yksi valkoinen. Väkivaltaisuudet jatkuivat vielä seuraavaan aamuun.
1944 – Toinen maailmansota: Saipanin taistelu alkoi Yhdysvaltain ja Japanin välillä. Yhdysvaltalaiset B-29 Superfortress -pommikoneet pommittivat Japanin pääsaaria ensimmäistä kertaa sitten Doolittlen iskun. Myös kiinalaiset pommikoneet pommittivat kyushulaista terästehdasta.
1944 – Toinen maailmansota: Japanin ja brittiläisen kansainyhteisön joukkojen välillä Burman viidakoissa käyty Arakanin toinen taistelu päättyi.
1944 – Toinen maailmansota: saksalaisten ensimmäinen suuri kostoaseisku. Lontoota kohti laukaistiin 244 V1-ohjusta.
1944 – Jatkosota: ylipäällikkö Mannerheim määräsi vetäytymisen VKT-linjalle (Viipuri-Kuparsaari-Taipale). Hän määräsi myös Itä-Karjalassa olleet suomalaisjoukot vetäytymään. Karjalankannaksella sijaitseva Vuokselan kunta evakuoitiin. Kunta kuului myöhemmin Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin. Kuuterselän taistelu päättyi puna-armeijan läpimurtoon VT-linjalla.
1945 – Natsihallinnon aikana kielletty Saksan sosialidemokraattinen puolue (SPD) perustettiin uudelleen.
1945 – Tampereen Hipposkylä valmistui.
1945 – Neuvostoliitto ratifioi ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimuksen Jugoslavian kanssa. Samana päivänä Neuvostoliitto ja Unkarin väliaikaishallitus allekirjoittivat sopimuksen Unkarin sotakorvauksista Neuvostoliitolle.
1950 – Korean sota: Pohjois-Korea alkoi siirtää joukkoja maan etelärajaksi sovitulle 38. leveyspiirille. Joukot ylittivät rajan ja aloittivat Korean sodan kymmenen päivää myöhemmin.
1950 – David Greenglass tunnusti osallistuneensa Julius Rosenbergin kanssa vakoiluun Neuvostoliiton hyväksi. Rosenberg oli Greenglassin lanko.
1951 – Korean sota: Kolumbia lähetti jalkaväkipataljoona Batallón Columbian Etelä-Korean tueksi. Pataljoona oli ensimmäinen koskaan Aasiassa taistellut latinalaisamerikkalainen maavoimien yksikkö.
1952 – Kambodžan kuningas Norodom Sihanouk järjesti vallankaappauksen, jossa hän palautti itselleen vallan demokraattien hallitukselta.
1953 – Brittijoukot tappoivat 125 Mau Mau -itsenäisyystaistelijaa Aberdaren metsässä Keniassa.
1954 – Viiden suurvallan ja Korean sotaan osaaottaneiden valtioiden pitämä Geneven rauhankonferenssi päättyi. Konferenssi alkoi 26. huhtikuuta.
1954 – Tuleva presidentti Ngô Đình Diệm astui Vietnamin pääministerin virkaan.
1955 – Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta sopivat Washingtonissa yhteistyöstä ydinvoiman rauhanomaisen käytön edistämiseksi.
1956 – Vietnam tunnusti Spratlysaarten kuuluvan Kiinalle. Tästä huolimatta Vietnam on sittemmin pyrkinyt saamaan saaria omakseen.
1956 – Ernesto de la Guardia voitti presidentinvaalit Panamassa.
1957 – Britannian pääministeri Harold Macmillan vetosi kirjeitse Neuvostoliiton pääsihteeri Nikolai Bulganiniin aseiden purkamisen aloittamiseksi ja poliittisten jännitteiden lievittämiseksi.
1958 – Kolme Unkarin kansannousun johtajaa tuomittiin kuolemaan Budapestin kansantuomioistuimessa.
1960 – Argentiina valitti YK:ssa Adolf Eichmannin laittomasta siirtämisestä Israeliin.
1960 – Mielenosoitukset Japanin ja Yhdysvaltojen välistä turvallisuus- ja yhteistyösopimusta (ANPO) vastaan Tokiossa yltyivät väkivaltaisuuksiksi. 20-vuotias naisopiskelija Michiko Kamba rusentui kuoliaaksi.
1961 – ”Kukaan ei aio rakentaa mitään muuria!”, julisti Itä-Saksan valtionpäämies Walter Ulbricht kansainvälisessä lehdistötilaisuudessa. Berliinin muurin rakentaminen aloitettiin kaksi kuukautta myöhemmin.
1964 – Viimeinen ranskalaisten joukkojen pääosa poistui Algeriasta jättäen Évianin rauhassa sovitun varuskunnan Mers El Kébiriin.
1964 – G77, 77 kehitysmaan järjestö, perustettiin yhteisellä julistuksella YK:n kauppa- ja kehityskonferenssissa.
1964 – Vietnamin sota: Yhdysvaltain puolustushaarakomentajien neuvosto valmisti listan 94 tärkeimmästä pommituskohteesta Pohjois-Vietnamissa. Lista toteutettiin Yhdysvaltain puolustusministeri Robert McNamaran pyynnöstä. Yhdysvallat liittyi avoimesti sotaan alle kahden kuukauden kuluttua.
1965 – Vietnamin sota: yhdysvaltalaiset maajoukot aloittivat ensimmäisen hyökkäyksensä Etelä-Vietnamin kansallinen vapautusrintaman (Vietkong) joukkoja vastaan.
1969 – Georges Pompidou aloitti presidenttikautensa Ranskassa Charles de Gaullen jälkeen.
1969 – Hondurasissa mellakoitiin El Salvadorin voitettua jalkapallon toisen karsintapelin Hondurasia vastaan. Kolmannen pelin jälkeen maiden välille puhkesi ”jalkapallosota”.
1969 – Tšadissa järjestettiin ensimmäiset presidentinvaalit yleisellä äänioikeudella. Diktaattorin ottein hallinnut istuva presidentti François Tombalbaye oli vaalien ainoa ehdokas ja voittaja.
1970 – Työläisten mielenosoitus tukahdutettiin väkivaltaisesti Istanbulissa.
1971 – Neuvostoliiton uusi Suomen-suurlähettiläs Viktor Maltsev saapui Helsinkiin.
1971 – Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon yritti estää New York Timesiä julkaisemasta salaista asiakirjaa, joka tunnetaan nimellä ”Pentagon Papers”.
1972 – Terroristijärjestö Punaisen armeijakunnan johtavat jäsenet Ulrike Meinhof ja Gerhard Müller pidätettiin Langenhagenissa.
1972 – Tongan kuningas Taufa’ahau Tupou IV julisti Minerva-riutan kuuluvan Tongalle.
1974 – Nixon vieraili neuvottelemassa Damaskoksessa Syyrian presidentti Hafiz al-Assadin kanssa. Maiden välit normalisoitiin ensimmäisen kerran sitten vuoden 1967.
1975 – Liberaalinen Kansanpuolue valitsi presidentti Urho Kekkosen ehdokkaakseen vuoden 1978 vaaleihin.
1975 – Yhdysvaltalainen sanomalehti Chicago Tribune julkaisi etusivullaan uutisen, jossa kerrottiin CIA:n suunnitelleen Ranskan presidentin Charles de Gaullen murhaa 1960-luvulla.
1977 – Espanjassa järjestettiin vaalit ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1936.
1977 – Italiassa alkoi terroristijärjestö Punaisten prikaatien oikeudenkäynti, jossa viisi syytettyä tuomittiin vankeuteen.
1977 – Fouga Magister -suihkukone (FM-56) putosi syöksyi maahan taitolentoesityksessä Kauhavalla. Onnettomuus oli yksi lukuisista konetyypille sattuneista.
1978 – Amintore Fanfani aloitti virkansa Italian presidenttinä.
1981 – Alkoholijuomien välittämisestä alle 18-vuotiaille nuorille – myös maksua siitä perimättä – tuli Suomessa lainmuutoksen nojalla rangaistava teko.
1981 – Yhdysvallat antoi Pakistanille kolmen miljardin dollarin kokoisen taloudellisen ja sotilaallisen tukipaketin.
1981 – Afganistanissa perustetaan Afganistanin kansandemokraattisen puolueen kattojärjestö Kansallinen rintama.
1982 – Argentiinan presidentti Leopoldo Galtieri ilmoitti erostaan televisiopuheessa. Ero tuli seurauksena Galtierin aloittamassa Falklandin sodassa kärsitystä tappiosta.
1985 – TWA:n lennon 847 kaapanneet terroristit julistivat vaatimuksensa ja ampuivat ensimmäisen panttivankinsa.
1985 – Israelin tukema Etelä-Libanonin armeija SLA vapautti panttivankinaan pitämänsä 25 suomalaista Libanonissa toiminutta rauhanturvaajaa noin viikon vankeuden jälkeen.
1987 – Opiskelijavaihto Erasmus-ohjelman perustamispäivä.
1987 – Chilen salainen poliisi aloitti operaatio Albanian. Kaksipäiväisen operaation aikana tapettiin 12 ja vangittiin kahdeksan vasemmistolaiseen Augusto Pinochetin hallintoa vastustaneen vastarintaliikkeen Frente Patriótico Manuel Rodríguezin (FMPR) jäsentä.
1988 – Pakistanin presidentti Muhammad Zia ul-Haq antoi asetuksen, jonka mukaan uusi šariaa perustanaan pitävä lakijärjestelmä tulisi korvaamaan kaikki olemassa olevat lait.
1988 – 14. dalai-lama julkaisi Strassburgin esityksen Euroopan parlamentille pitämässä puheessaan. Esitys oli kompromissi, jonka avulla hän pyrki lisäämään vapautta Tiibetissä vaikka poliittinen hallinto säilyisi yhä valtiota miehittävällä Kiinalla.
1988 – Kuusi sotilasta kuoli IRA:n pommi-iskussa Lisburnissa, Pohjois-Irlannissa.
1989 – Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Elisabet II löi Ronald Reaganin ritariksi.
1990 – Romanian presidentin Ion Iliescun apuun kutsumat kaivostyöläiset tukahduttivat opiskelijamellakan Bukarestissa. Iliescu piti kiitospuheen noin 10 000 osallistuneelle kaivostyöläiselle. Kaksi päivää aiemmin alkaneissa väkivaltaisuuksissa poliisi ja kaivostyöläiset olivat tappaneet, vammauttaneet ja vahingoittaneet useita ihmisiä.
1991 – Kanadassa perustettiin Québecin itsenäisyyttä ajava puolue Bloc Québécois.
1991 – Pinatubon tulivuoren purkaukset päättyivät jättipurkaukseen, joka nosti tuhkaa 34 kilometrin korkeuteen.
1991 – Bangladeshin syklonin uhrien auttamista varten aloitettu kansainvälinen hätäapuoperaatio Operaatio Sea Angel päättyi.
1991 – Viimeiset Yhdysvaltain merijalkaväen joukot lähtivät pohjois-Irakista.
1992 – Berliinissä alkoi ensimmäinen lentonäytös sitten toisen maailmansodan syttymisen.
1992 – Jugoslavian hajoamissodat: Kroatia ja Bosnia-Hertsegovina allekirjoittivat diplomaattisen avunantosopimuksen, joka salli toisen maan edustaa toista.
1992 – Jugoslavian hajoamissodat: Bosnian kroaattiarmeija HVO valtasi Mostarin itäosan Mostarin taisteluissa.
1993 – Paavi Johannes Paavali II siunasi Almudenan katedraalin Madridissa.
1993 – Bosnian sota: serbit, kroaatit ja bosniakit allekirjoittivat tulitaukosopimuksen. Samaan aikaan Wienissä kokoontui 20. kerran kansainvälinen ihmisoikeuksien konferenssi, joka laati julistuksen, jonka mukaan serbit olivat syyllistyneet kansanmurhaan ja sotarikoksiin Bosniassa.
1994 – Suomessa otettiin käyttöön prikaatikenraalin arvo YK-tehtäviä varten.
1994 – Israel ja Vatikaanivaltio solmivat diplomaattisuhteet.
1995 – Jugoslavian hajoamissodat: bosniakit yrittivät vapauttaa serbijoukkojen piirittämän Sarajevon Bosnian sodassa.
1996 – IRA:n pommi haavoitti 200 ihmistä Manchesterissa tuhoten myös osan kaupungin keskustaa.
1997 – Terroristi Mir Aimal Kasi pidätettiin Pakistanissa pitkään kestäneen kansainvälisen ajojahdin jälkeen. Kasi oli tunkeutunut CIA:n päämajaan Langleyssä Virginiassa tammikuussa 1993 ja ampunut viisi virkailijaa.
1999 – ”Rautatiemurhaajana” tunnettu sarjamurhaaja Ángel Maturino Reséndiz murhasi viimeiset yhdeksästä uhristaan Illinoisissa.
1999 – Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton vaati Pakistanin armeijaa vetäytymään Kashmirista. Islamabadista vastattiin, etteivät hyökkääjät ole hallituksen vallassa.
2000 – Pohjois- ja Etelä-Korean johtajat allekirjoittivat yhteistyöhön ja ystävyyteen perustuvan sopimuksen valtioiden välisessä kokouksessa.
2004 – Yhdysvaltain presidentti George W. Bush yritti torjua Irakin sotaa vastustavien arvostelut ja väitti yhä Irakin syrjäytetyn presidentin Saddam Husseinin omanneen kytköksiä terroristijärjestö Al-Qaedan kanssa.
2005 – Saksan liittopäivät tunnusti vuoden 1915 Armenialaisten kansanmurhan.
2005 – Edgar Ray Killenin oikeudenkäynti alkoi. Ku Klux Klanin jäsen Killen järjesti kolmen kansalaisoikeusaktivistin murhan Mississippissa 1964. Murhista ja niiden tutkinnasta tehtiin elokuva Mississippi palaa (1988).
2006 – Serbia tunnusti Montenegron itsenäisyyden.
2006 – Irakin sota vaati 2 500:nnen yhdysvaltalaissotilaan hengen. Irakin varapresidentti tiedusteli Yhdysvaltain presidentti Bushilta liittouman joukkojen poistumisaikataulua.
2007 – Irakin sota: Pommi tuhosi sunnien Talha Bin al-Zubairin moskeijan Basrassa. Isku oli todennäköisesti kosto kaksi päivää aiemmasta šiiamuslimien moskeijan tuhosta.
2007 – Nokkakiven huvipuisto avattiin Laukaan Lievestuoreella.
2008 – Kosovon perustuslaki tuli voimaan.
2012 – Nik Wallendasta tuli ensimmäinen nuorallakävelijä, joka ylitti Niagaran putoukset. Paikalla oli yli satatuhatta katsojaa.
2013 – Pakistanin Quettassa 25 ihmistä kuoli separatistijärjestö Lashkar-e-Jhangvin tekemissä pommi-iskuissa ja hyökkäyksissä. Järjestö tuhosi myös historiallisesti arvokkaan Quaid-e-Azamin talon.
2019 – Slovakian ensimmäinen naispresidentti Zuzana Čaputová astui virkaan.
2022 – Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagania vuonna 1981 ampunut John Hinckley vapautettiin kokonaan. Suljetusta hoidosta hänet oli vapautettu jo vuonna 2016.
Lähde: Wikipedia
Muita päivämääriä
